Energiaa säästävä rakentaminen hidastaa ilmastonmuutosta
Käynnissä oleva ilmastonmuutos on jo pidemmän aikaa kirvoittanut keskustelua. Jotkut ilmastoasiantuntijat pitävät ilmiötä luonnon aiheuttamana, toiset ihmisen aikaansaannoksena. Fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, hiilen ja kaasun käyttö aihuettavat kasvihuonekaasuja jotka ruokkivat kasvihuoneilmiötä joka vuorostaan lämmittää maapallon ilmakehää ja pintaa.
Huolimatta siitä mistä maapallon lämpeneminen johtuu, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat kohtalokkaat. Merenpinnat nousevat, tulvat lisääntyvät ja kuivuus pakottaa ihmisiä muuttamaan. On myös arvioitu että ilmasto Itämeren ympärilla olevissa maissa kylmenee hidastuneen Golfvirran takia.
Harvoin ovat päättäjät olleet niin yksimielisiä koko maapalloa koskevasta asiasta kuin nyt: jotain on tehtävä jotta ilmastonmuutos saataisiin hidastumaan. Euroopassa rakennukset kuluttavat 40 % energiasta joten on selvää että energiaa säästävä rakentaminen on avainasemassa.
Tutkijakunta CEPS tutkimuslaitoksessa (the Centre of European Policy Studies on osin EU-sidonnainen ja toiminut vuodesta 1983 lähtien) on havainnut että energian kulutus vähenee huomattavasti rakennuksessa jonka ulkovaippa on ilmatiivis ja eristävä. Raportissa todetaan lisäksi että valmiutta jo on rakentaa energiaa säästäviä, kustannustehokkaita ja riskittömiä rakennuksia.
Kioton ilmastosopimuksen perusteella on laadittu niin sanottu energia-pyramidi jossa luetellaan viisi tärkeintä tapaa vähentää rakennusten lämmönkustannuksia. Pyramidimalli on hyväksytty kansainvälisesti:
- Tiivis ja eristävä ulkovaippa sekä ilmanvaihtolaite joka hyödyntää suurimman osan jäteilman lämmöstä.
- Energiatehokkaat kodinkoneet, elektroniikkalaitteet ja valaistukset. Standby-tilaan jättäminen kuluttaa enemmän energiaa joten laite tulisi aina sammuttaa käytön jälkeen.
- Aurinkoenergian käyttäminen. Rakennuksen sijoitusta suhteessa aurinkoon on harkittava tarkkaan jotta auringosta saatava lämpö tulee parhaiten hyödynnetyksi.
- Energiankulutusta on syytä tarkkailla.
- Asianmukaisen energialähteen valinta – lämpöpumppu, biopolttoaine, kaukolämpö, sähkö tai kaasu.
Euroopassa energiaa säästävä rakentaminen ei ole uutta. 1970-luvulta asti on rakennettu matalaenergiarakennuksia ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Viimeisen vuosikymmenen aikana energiaa säästävät rakennukset ovat yleistyneet ja tekniikan kehittelyä on jatkettu. Tekninen osaaminen on korkea ja tällä hetkellä tarvetta uusista laitteista tai materiaaleista ei ole. Jopa passiivitalon voi nykypäivänä rakentaa perineteisillä menetelmillä.
Kestävin ja ympäristöystävällisin energiamuoto on energia jota ei käytetä. Noudattamalla pyramidimallin rakennusohjeita voi jo huomattavasti vähentää energian kulutusta.
Paras tapa on investoida ulkovaippaan; mitä matalammat U-arvot ovat seinissä, ikkunoissa ja ovissa sitä parempi on rakennuksen eristysominaisuus. Ilmanvaihtolaite on myös tärkeä tekijä – sen tehtävänä on ottaa talteen lämpö joka muuten häviäisi käyttämättömänä ympäristöön.
Talon sijainti suhteessa aurinkoon on tärkeä kuten myös energiatehokkaitten kodinkoneitten käyttö.
Energialähteen valinnalla ei ole merkittävää roolia matalaenergiarakennuksessa koska ostetun energian tarve on muutenkin pieni. Tämä koskee erityisesti passiivitaloja jotka periaatteessa toimivat ilman erillisiä lämmönlähteitä.
Rakennusalalla puhutaan neljästä eri rakennustyypistä:
- Standardirakennus
- Matalaenergiarakennus
- Passiivitalo
- Plus-energia -rakennus
Standardirakennus on sunniteltu niin että se täyttää rakennus- ja energiamääräysten minimivaatimukset.
Matalaenergiarakennus kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin standardirakennus. Eristävä ulkovaippa, tiiviit ikkunat ja ovet sekä asianmukainen ilmanvaihto puolittavat lämmönkulutuksen. Energian tarve vuodessa on 50-60 kWh/m².
Passiivitalo kuluttaa vain neljänneksen standardirakennuksen käyttämästä energiasta. Erillisiä lämmönlähteitä ei edes tarvita koska talo lämpiää ihmisistä, kodinkoneista ja valaistuksesta. Passiivitalon edellytyksenä on korkealaatuinen ilmanvaihtolaite joka hyödyntää suurimman osan jäteilman lämmöstä ja käyttää tämän lämmön tuloilman lämmittämiseen. Ostetun energian tarve vuodessa vaihtelee asuinpaikasta riippuen; Keski-Euroopassa kulutus on 15 kWh/m², Pohjois-Euroopassa korkeintaan 30 kWh/m². Passiivitalosta odotetaan tulevan standardi lähitulevaisuudessa.
Plus-energia -rakennukset ovat toistaiseksi harvinaisia. Ajatus on kärjistää passiivitalo-konsepti äärimmilleen mikä tarkoittaa > 0 energian kulutusta. Asentamalla aktiiviset järjestelmät kuten esimerkiksi aurinkopaneelit rakennukseen, tavoite on mahdollista saavuttaa.
Lähde: Enervent
www.enervent.fi